25.6.2007

Suomalais-venäläiseen yhteistyöhön lisää tehokkuutta
Kulttuurintuntemus ja vuorovaikutuskyky ratkaisevia projektityössä

Suomalaisyritykset voivat tehostaa kahdenkeskistä Venäjä-projektiyhteistyötään perehtymällä nykyistä paremmin ennakolta venäläiseen kanssakäymisen kulttuuriin. Myös taloudellinen yritysriski pienenee, kun vähintään yksi yhteisen projektitiimin suomalaisedustajista on perehtynyt venäläiseen kulttuuriin, projektiympäristön ja avainhenkilöiden Venäjä-taustoihin ja venäjän kieleen. Lisäetu on ymmärtää, että ainakin Pietarissa, Moskovassa ja muualla Venäjällä on selkeästi erivivahteisia projektityöskentelytapoja.

Tampereen ammattikorkeakoulun yliopettaja Marko Mäkilouko on perehtynyt kansainvälisten projektiryhmien työskentelyyn. Viime aikoina hän on tutkinut erityisesti suomalais-venäläisten projektitiimien johtamistapoja. Korkearesoluutiokuva (148 Kt) Kuva: Tampereen ammattikorkeakoulu

Tampereen ammattikorkeakoulun ja Fazer Leipomoiden rahoittamassa suomalais-venäläisen projektijohtamisen tutkimuksessa ammattikorkeakoulun venäjänkielentaitoiset opiskelijat perehtyivät muutaman suomalais-venäläisen prosessiteollisuuden ja IT-alan projektiryhmän johtamistapaan haastattelujen avulla. Tulosten mukaan suomalaisten projektipäällikkyys tiimeissä jäi vain muodolliseksi, sillä käytännössä  tiimityötä johti venäläinen; tällainen on poikkeuksellista muissa bilateraalisissa projektitiimeissä. Venäläisillä oli kielitaidon lisäksi sosiaalinen kyky johtaa monikulttuurista vuorovaikutteisuutta edellyttävää tiimityötä.

Suomalaisyrityksillä on kahdenkeskisessä kansainvälisessä yhteistyössä mahdollisuus jo naapurimaiden kanssa hankkia erikoisosaamista projektityöskentelyyn hyvin erilaisissa kansallisissa toiminta- ja käyttäytymiskulttuureissa. Esimerkiksi venäläinen aiempi autoritaarinen projektien johtamistapa on muuttunut viime vuosina eurooppalaisempaan asia- ja tehtäväkeskeisempään suuntaan, mutta edelleen sosiaaliset vuorovaikutustaidot ovat keskeinen osa projektien käytännöllistä johtamista. Lisäksi suomalaisten venäjän kielen taito helpottaa olennaisesti perehtymistä Venäjän lainsäädäntöön.

Lyhyt maantieteellinen etäisyys kahden hyvin erilaisen kulttuurin omaavan maan kesken helpottaa aina tarvittavaa, kasvokkain tapahtuvaa projektitiimien työskentelyä. Suomalais-venäläisessä tiimityössä korostuu henkilökohtainen vuorovaikutustaito ja projektijohdon valta ja kyky päättää ja vastuuttaa projektin osatehtävien toteuttaminen. Alusta alkaen hyvä projektijohdon valmennus pienentää myös yhteistyön taloudellista riskiä.

Fazer Leipomoilla on pitkäaikainen kokemus kahdenkeskisestä projektityöstä Venäjällä, Baltiassa ja Pohjoismaissa. Tehdyssä tutkimuksessa saatiin selville mm. seikkaperäisillä venäjänkielisillä  haastatteluilla suomalais-venäläisten projektitiimien johtamisen mekanismeja. Suomalais-venäläisen projektijohtamisen tutkimus on harvinainen, ja se täydentää muuta eurooppalaista bilateraalisen projektijohtamisen tutkimusta. Tutkimusten tuloksesta hyötyvät erityisesti suomalaisyritykset, sillä tehokasta yleismaailmallista projektijohtamisen menetelmää on ylipäätään mahdoton määrittää.

Lisätietoja: