UUTTA HUIPPUTEKNIIKKAA!

Kalle Heiska

tiedetoimittaja
etusivu uutiset esittelyni
Pages in English
02.08.2004

VTT:n ja Åbo Akademin tutkimustulokset rohkaisevia
Laivojen mukana kulkeutuvien vieraiden eläin- ja kasvilajien aiheuttamaan ympäristöuhkaan voidaan vaikuttaa eri käsittelytekniikoilla

Laivojen painolastivesien mukana merestä toiseen siirtyviä, alkuperäisluonnon tasapainoa uhkaavia vieraita eläin- ja kasvilajeja voidaan tuhota eri käsittelytekniikoilla. VTT tutki yhteistyössä Åbo Akademin kanssa ultraviolettivalo-, otsoni- ja ultraäänikäsittelyjen vaikutuksia erityisesti Itämeren eliöihin. Itämeren merivedellä tehdyistä ainutlaatuisista tutkimuksista saadut tulokset ovat rohkaisevia. Ne helpottavat laivanrakentajia ja vesienkäsittelytekniikkaa kehittäviä yrityksiä vastaamaan kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n tuoreeseen vaatimukseen. Sen mukaan uusissa aluksissa on oltava vuodesta 2009 alkaen laivojen painolastivesien käsittelyjärjestelmä.

Itämeressä tavattujen tulokaslajien määrä on kasvanut 1800-luvun alusta lähtien, etenkin 1900-luvun jälkipuoliskolla:

  • Sininen: Kulkeutumistapa tuntematon
  • Violetti: Laivaliikenteen tuomat lajit (painolastivesi, tankkien pohjalle kertynyt sedimentti, aluksen rungon päällyskasvusto)
  • Vihreä: Tarkoituksella istutettujen lajien mukana "vahingossa" tulleet lajit
  • Punainen: Tarkoituksella istutetut lajit (usein kalojen ravinnoksi Itämeren alueen järviin, joista ne ovat levittäytyneet jokia pitkin myös mereen)

Korkearesoluutiokuva (15 Kt)
Lähde: Leppäkoski, E. & S. Olenin 2000. Non-native species and rates of spread: lessons from the brackish Baltic Sea. Biological Invasions 2: 151-163.

Lastin purkamisen jälkeen tyhjä rahtilaiva pumppaa painolastitankkeihinsa purkusataman vettä säilyttääkseen vakautensa paluumatkan vaihtelevissa meriolosuhteissa. Tämä painolastivesi poistetaan käsittelemättömänä laivasta ennen uutta lastausta. Näin maailmalla siirtyy merivettä satamasta ja jopa maanosasta toiseen, vuosittain peräti 3-4 miljardia tonnia. Veden mukana kulkeutuu planktonleviä ja -eläimiä, viruksia, bakteereita ja jopa kaloja näille uuteen ympäristöön, jossa ne usein järkyttävät alkuperäistä ekologiaa ja aiheuttavat sekä terveydellisiä että taloudellisia vahinkoja. Itämeressä on tavattu yli 100 vierasta ns. tulokaslajia; näistä 60-70 on asettunut pysyvästi ainakin johonkin osaan Itämerta.

Hanke on osa kansainvälistä painolastivesien käsittelymenetelmiä tutkivaa EU-projektia. VTT vastasi hankkeen teknisistä tutkimuksista ja tulosten raportoinnista yhteistyössä Åbo Akademin kanssa. VTT tutki ultraviolettivalo-, otsoni- ja ultraäänitekniikoiden vaikutuksia erityisesti Itämeren eliöihin. Niillä päästiin laboratorio-olosuhteissa parhaimmillaan lähes 100 %:n puhdistustehokkuuteen. Åbo Akademi vastasi näytteiden otosta ja analysoinnista sekä eliömäärityksistä. VTT tutki käsittelytekniikoiden toimivuutta myös Itämeren vedellä Hangon Tvärminnessä, suurimmillaan 1600 litran tuntivauhdilla. Suolaisemman valtameriveden puhdistusta eri käsittelytekniikoilla tutkittiin muissa tutkimuslaitoksissa sekä laivalla. Kaikille tekniikoille tehtiin yhteiset vertailutestit laboratorio-oloissa Englannissa. Painolastivesien puhdistus on valtava haaste, koska laivat pumppaavat painolastivettä nykyisin parhaimmillaan jopa 5,5 miljoonan litran tuntivauhdilla.

Kansainväliseen tutkimushankkeeseen osallistui 25 yhteistyötahoa 8 EU-maasta. EU rahoitti puolet hankkeesta ja VTT:n osuuden toisen puoliskon rahoittivat VTT, Fortum Shipping Oy, Acomarin Engineering Oy ja Merenkulkulaitos sekä ympäristö- että liikenne- ja viestintäministeriö.

Fortum Shipping Oy:n johtaja Erkki Kotiranta sanoo olevan hyvin merkittävää, että kansainvälisesti on päästy yhteiseen näkemykseen tulokaslajien kaikille merille aiheuttamasta uhasta. Pieneliöt ja samanaikaiset valtavat merivesimäärät asettavat kovat vaatimukset puhdistukselle. Siksi ensimmäisen sukupolven painolastivesien realistiset puhdistustekniikat saattavat myöhemmin osoittautua käytännössä riittämättömiksi. Uudet säännökset ja kehityksen suunta ovat oikeat, mutta uuden tekniikan sovittaminen vanhaan rahtilaivastoon vaatii kuitenkin usean vuoden ylimenoajan.

Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO (International Maritime Organisation) hyväksyi helmikuussa 2004 yleissopimuksen, jolla pyritään ehkäisemään painolastivesien mukana leviävien haitallisten tulokaslajien kulkeutumista uusiin elinympäristöihin. Yli kymmenen vuotta valmisteltu sopimus tulee voimaan vaiheittain sen jälkeen, kun 30 maata, jotka edustavat vähintään 35 prosenttia maailman kauppalaivaston tonnistosta, on sen ratifioinut.

Lisätietoja:


Kuva: Fortum Shipping Oy
VTT Tuotteet ja tuotanto
Jukka Sassi, tutkimusinsinööri
puh. (09) 456 5322, 050 307 5318
jukka.sassi@vtt.fi
Fortum Shipping Oy
Erkki Kotiranta, johtaja
puh. 010 452 4749
erkki.kotiranta@fortum.com
Åbo Akademi
Erkki Leppäkoski, professori
puh. (02) 215 4355, 040 595 5488
erkki.leppakoski@abo.fi

Uutisteksti kuvineen vapaasti käytettävissä. Kalle Heiska
[ etusivu ] [ uutiset ] [ esittelyni ] [ in english ]