VTT:n konenäkötekniikasta suomalaisyrityksille uutta kansainvälistä liiketoimintaa
Automaattinen konenäkö havaitsee mikrokokoisten osien laatuvirheet kaksi kertaa nykyistä nopeammin

VTT on kehittänyt automaattista konenäkötekniikkaa, jonka avulla erittäin pienten osien laatu voidaan tarkistaa kaksi kertaa nykyistä nopeammin. Tekniikalla voidaan tutkia alle 0,1 millimetrin kokoisia teknisiä osia ja mm. bioteknisiä pisaroita. Lisäksi elektroniikkaosien ja myös mm. lääketieteellisten implanttien yhä pienentyessä automaattisten konenäköjärjestelmien kehittämisestä tulee lähivuosina suomalaisyrityksille uutta kansainvälistä liiketoimintaa.

VTT:n tutkija Jukka Laitinen (vas.) ja ZET Systems Oy toimitusjohtaja Mikko Koivuniemi. Korkearesoluutiokuva (806 Kt) Kuva: VTT

Lähitulevaisuuden konenäköjärjestelmässä toimivat yhtäaikaisesti mikromanipulaattori ja mikroannostelija sekä mikroskoopit ja valaisimet, kuvan mukaisesti. Toistaiseksi mikromanipulaattoria tai mikroannostelijaa on käytetty erillisissä järjestelmissä. Kuva: VTT

VTT:n kehittämästä automaattisesta konenäkötekniikasta hyötyvät mikrokokoisten osien ja mm. bioteknisten pisaroiden valmistajat. Nämä voivat tarkastaa mikrokokoisen tuotteensa jopa kaksi kertaa nykyistä nopeammin ja saada siten laaduntarkastuskustannukset alenemaan. Kehitetystä tekniikasta hyötyvät myös mikrotekniikan alalle uudenlaisia laaduntarkastusjärjestelmiä valmistavat yritykset.

Yhä pienempien teknisten osien ja biotekniikan pisaroiden havainnointiin ja laadun tarkastamiseen ihmisen näkökyky on riittämätön. VTT uudet konenäkömenetelmät on kehitetty alle 0,1 millimetrin mittaisten osien tutkimiseen, ja ne on saatu aikaan käyttäen kahta kameraa konenäön nykyjärjestelmien yhden kameran sijasta.

VTT konenäköjärjestelmä määrittää aluksi osan tai pisaran paikan alustallaan, sillä mikrokokoiset osat ovat käytännössä irti alustastaan tämän epätasaisuuden, elektrostaattisten voimien, pölyn ja mm. kapillaari-ilmiön takia. Mikro-osien tekninen kuvaus vaatii lisäksi tarkasti oikean valaistuksen. Kun mikro-osan kuvaus on suoritettu, osan tai pisaran laatu voidaan tarkastaa normaaleilla, nykyisin yleisesti käytössä olevilla kuvankäsittelymenetelmillä.

VTT:n automaattisen konenäkötekniikan kehittämistyön rahoittivat VTT, Tekes, TKK, TTY, VTI Technologies, Modulight Inc., Perkin Elmer ja Zet Systems. Työn tekivät VTT, TKK ja TTY.

ZET Systems Oy:n toimitusjohtaja Mikko Koivuniemi sanoo VTT:n osoittaneen uudella konenäköjärjestelmällä, että konenäöllä voidaan poistaa mikro-osien laadunvalvonnan nykyiset suurimmat hankaluudet. Sillä helpotetaan myös mikrokokoisten osien ja pisaroiden vaatimaa steriiliä käsittelyä. Mikro-osien automaattisen konenäkötekniikan muidenkin sovelluskohteiden ansiosta suomalaisesta konenäköosaamisesta voi tulla erityisesti VTT:n tuella kansainvälisesti merkittävää liiketoimintaa.

Lisätietoja: